Työkaluja työelämään tarvitaan

vahter_merja_ruutuhuivikuva1_pienennetty_koko3.jpgOn lohduttavaa kuulla viisaiden ja arvostettujen suomalaisvaikuttajien suusta aivan samoja aatoksia, joita omassa päässä pyörittelee ratkaisumalleina.

Menojen tarkempi kohdistaminen, tai jopa pienet säästöt niissä vaikuttavat kansantalouteen, mutta vielä tärkeämpää on vahvistaa tulopuolta.

Raimo Sailas lausui aamutv:ssä painavaan sävyyn siitä, että on löydettävä keinot, jolla ihmiset voivat olla pidempään työelämässä ja esimerkiksi eläkeputkesta on tullut liian helppo ja houkutteleva väline irtisanomisten yhteydessä.

Olin keskiviikkopäivän töissä Nastolassa ja kävin opetuksen lomassa keskustelua ryhmän kanssa, josta suurin osa oli jäänyt työttömäksi vuosi sitten, tai aiemmin. Äärettömän arvokkaana pidän sitä, että saan kuulla suoraan heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan elämäntilanteestaan sekä tunteistaan. Yhtenä esimerkkinä henkilö, joka kertoi olevansa nyt 59-vuotias, vielä täysillä työelämässä mukanaolemisesta kiinnostunut työhaluinen. Hän kertoi tuntuvan loukkaavalta monia kaltaisiaan kohtaan, että irtisanomisista eli työntekijöiden vähentämisestä johtuvissa tilanteissa uutisoidaan määrät siten, että eritellään muut irtisanotut ja eläkeputkeen pääsevät. Tältä kyseiseltä rouvalta ei itseltään ainakaan ollut kysytty mitään siitä, haluaako hän eläkeputkeen. Ei olisi halunnut, vaan aivan tavalliseksi työnhakijaksi. Määristä puhuttaessa hänestä tuntui kyseinen erottelu luvuissa epäsopivalta yksilöitä kohtaan. Kohteliasta olisi tiedustella edes näiden työntekijöiden tahtotilaa.

Kuten monella paikkakunnalla, on Nastolassa samoista yrityksistä jouduttu irtisanomaan tai lomauttamaan ihmisiä tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Toisiaan heitä se ei auta, mutta mahdollisuus keskustella siitä uudelleen koulutusten tai työvoimakoulusten yhteydessä luo jonkinlaista vertaistukitunnetta.

Välittävässä yhteiskunnassa näenkin erittäin tärkeäksi, että osaisimme ajatella eri ihmisten tilanteita myös yksilötasolla, emmekä ihmismassoina tai lukuina. On tärkeää ymmärtää, että Suomessa on oikeasti olemassa ihmisiä, joilla on tahto tehdä pidempää työelämää kuin nykyinen keskimääräinen eläköitymisikä 59,4 – 59,8 -vuotiaaksi. Määrä vaihtelee eri tilastoissa ja puheissa.

Olen aiemminkin joissain kirjoituksissani maininnut, että Lahden ja Päijät-Hämeen seudulle on perustettu osuuskunta Startti vastaamaan juuri nuorten ja näiden varttuneempien osaajien tarpeisiin, mitään ikäluokkaa pois rajaamatta. Se tarjoaa mahdollisuuden yrittäjähenkiseen työllistymiseen ja toimii erittäin matalana kynnyksenä sen kautta mahdollistuvaan työn tekemiseen ilman työttömyysturvan menettämistä. Yrittämiseksi ryhtyminen on monelle haave, mutta se koetaan usein liian suurena riskinä omassa elämäntilanteessa. Osuuskunta onkin ainoa yrittämisen muoto, jossa on mahdollista saada soviteltua työttömyystukea niiltä päiviltä, jolloin ei ole työtä ollut tehtäväksi ja laskutettavaksi.

Kyseinen osuuskunta onkin ansaitusti saanut osakseen kiinnostusta eri asteisen koulutuksen saaneiden ihmisten parissa mahdollisuutena, joksi se on meidän perustajien keskuudessa tarkoitettukin. Ihanne olisi, että opinnoistaan valmistuvat nuoretkin pääsisivät heti hyödyntämään saamiaan oppeja käytännön työelämässä, eikä turhia työttömyysjaksoja, jopa vuosia, pääsisi syntymään heti alusta pitäen. Varttuneempien osaajien kokemuksien ns. hiljaisentiedon siirtona voi tällaisessa työyhteisössä toteutua mitä mielekkäimmällä ja kaikkia osapuolia tyydyttävällä ja kehittävällä tavalla.

Osuuskunta on mallina toteutettavissa millä Suomen paikkakunnalla tai alueella tahansa. Henkilöjäsenten lisäksi osansa sen syntymisestä ansaitsevat Päijät-Hämeen TE-toimisto, Lahden alueen kehitysyhtiö Lakes ja Lahden alueen Uusyrityskeskus.

Nykyisessä haasteellisessa taloustilanteessa ja ihmisten itsensä hyväksi, kaikki keinot kannattaa kokeilla. Taloudelliseksi esteeksikään kyseisen osuuskunnan sääntöjen mukaiset liittymismaksu ja jäsenmaksu, yhteensä 90 euroa, eivät jäsenille muodostu. Liittyjän ei tarvitse olla työtön, eikä muu työsuhde ole esteenä. Liittyjä voi olla myös jo olemassa oleva yritys.

Parhaimmillaan mukana olevat nuoret, ja miksei varttuneemmatkin osaajat, huomaavat siipiensä kantavan oman yrityksen perustamiseen ja muiden työllistämiseen työnantajina.

Merja Vahter

merja.vahter@lahti.fi
www.merjavahter.fi

Jätä kommentti

css.php