Tulevaisuuden työelämä puoluevaltuustossa

vahter_merja_ruutuhuivikuva1_pienennetty_koko3.jpgPuoluevaltuuston kokouksen yhteyteen perinteisesti kuuluva poliittinen tilannekatsaus toteutettiin tänään lauantaina 23.1. poikkeuksellisesti yleisölle avoimena. Vanhalle ylioppilastalolle oli valtiovarainministerin, Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen puheenvuoroa saapunut kuulemaan kohtalaisen reilu joukko varsinaisen puoluevaltuustoväen lisäksi.

Kataisen puheenvuoro käsitteli työllisyyden ja työttömyyden tilaa monelta kantilta. Kokoomuslaiseen tapaan puhe keskittyi kuitenkin pääosin tavoitteeseen tehdä asialle jotakin. Mm. pidempään jatkuva työelämä olisi yhteiskunnallisesti merkittävä. Nykyisin keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 59,4 vuotta. Jo yhden vuoden jatko toisi yhteiskuntamme kassaan 3 miljardia lisäeuroa. Kolme vuotta nykyistä pidempi aika merkitsisi valtiovarainministerin mukaan sitä, että Suomen ei tarvitsisi ottaa lisää lainaa ollenkaan. Suomi on Japanin jälkeen toiseksi nopeimmin ikääntyvä maa. Vertailuna kuulimme, että Japanissa keskimääräinen eläkkeellejäämisen ikä on 69,4 vuotta.

Työajan pidentymiseen voitaisiin vaikuttaa monin eri tavoin. Yksi tärkeimmistä on luonnollisesti työhyvinvointi ja -viihtyvyys. Risto E.J. Penttilä kertoi esimerkkinä Abloyn lisänneen yrityksessä pienin keinoin työympäristön viihtyvyyttä ja tavoitelleen sillä vuotta pidempiä työssäoloikiä. Käytännössä ne kasvoivat kahdella vuodella.

Päivän kommenttipuheenvuorojen pitäjistä Roope Mokka korosti myös työn mielekkyyden merkitystä. Vapaa-ajan ja työajan suhteessa on myös parantamisen varaa, samoin osa-aikaeläkkeelle olisi edelleen käyttöä.

Työssäoloaikojen pidentyminen vain yläpäästä ei omasta mielestäni ole se ainoa tavoiteltava tila, vaikka toki sekin. Erittäin tärkeää sekä yksilöille että yhteiskunnallemme olisi, että nuoremme pääsisivät nykyistä aiemmin kiinni työelämään. Jokainen valmistumisen jälkeen ilman työtä oleva vuosi on hukkaan heitetty. Mitä pidemmäksi kyseinen aika muodostuu sen hankalammaksi menee. Kynnys kasvaa sitä mukaa kuin turhautumista pääsee syntymään. Niin kulunut sana näinä aikoina kuin syrjäytyminen onkin, niin nuorten kohdalla sen uhka on todellinen. Terve itsetunto vaatii sitä, että kunkin kansalaisen osaamiselle ja panokselle työelämässä on käyttöä. Tämä koskee luonnollisesti kaikenikäisiä terveitä ja työkuntoisia ihmisiä.

Kuunneltuani tänään jo toisen kerran tällä viikolla näitä tulevaisuuden työllisyystilanteisiin liittyviä puheenvuoroja, tulin entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että olemme Lahdessa valmistelemamme uuden Lahden alueen osuuskunta Startin synnyttämisen suhteen olleet oikeilla jäljillä.

Kukaan ei vielä tässä vaiheessa voi tietää kuinka hyvin sen kanssa onnistutaan, mutta varmaa on se, että kokeilu ja jatkuva kehittäminen on ollut ja on sen arvoista. Lupasin toimittaa luomastamme mallista Kataiselle esittelytekstiä, koska malli on tavoitteemme mukaisesti hyvinkin helposti monistettavissa ja otettavissa käyttöön eri puolilla Suomea, jos kunkin alueen toimijat osaavat sen sisäistää.

Lahden osalta olen erittäin tyytyväinen siitä, että TE-toimiston johtaja Juha Kouvo sekä hänen kollegansa Marja-Liisa Väisänen lähtivät kanssani keräämään asian ympärille tiimiä, jonka kanssa työstimme mallin käytännön toteutustasolle. Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Pekka Mantilan ja Samuli Kunnaruksen sekä Lahden alueen kehitysyhtiö Lakesin toimitusjohtaja Erkki Karppasen suosiollisella tuella osuuskunnan toiminta on nyt päässyt pääraiteelle ja liikkeelle. Sivuraiteita ja asemia on mahdollisuus rakentaa niin paljon kuin niitä tarvitaan.

Annan tästä mallista mielelläni lisätietoja kaikille siitä kiinnostuneille. Sekä siihen liittyvien toimijoiden yhteystietoja. Osuuskunnan ensimmäinen toimitila on vuokrattu Asko II-tiloista Renorilta.

Mielenkiintoisen ja antoisan päivän jälkeen on taas entistä enemmän energiaa tarttua erilaisiin haasteisiin niin työssä kuin luottamustoimissa.

Merja Vahter

merja.vahter@lahti.fi
www.merjavahter.fi

Jätä kommentti

css.php