Voimaa ja elämäniloa väreistä

vahter_merja_ruutuhuivikuva1_pienennetty_koko3.jpgOnnellinen se ken omaa harrastuksen,  jolla saa elämäänsä lohtua silloinkin,  kun se kovimmin koettelee. Minulla oli eilen suuri ilo ja kunnia olla lausumassa tervehdyssanat Raili Widgrenin näyttelyn avajaisissa
Wellamo-opistolla Lahden Aikuiskoulutuskeskuksessa.

Avajaisiin oli saapunut suuri kutsuvieraiden joukko, joka koostui Railin perheestä, sukulaisista, ystävistä ja hänen juuri äskettäin edesmenneen puolisonsa Jyrki Widgrenin Lions-veljistä sekä senioriystävistä puolisoineen. Meitä Tilkkukiltalaisiakin oli monipäinen joukko.

Wellamo-opiston aula- ja käytävätilat ovat mitä upein ympäristö Railin töille, jotka ovat syntyneet 15 viime vuoden aikana. Ne ovat niille luonnollinen ympäristö siitäkin syystä, että hän on meidän monen muun tavoin opiskellut jo vuosia aina vaan uutta ja uutta kyseisen opiston kursseilla, pääasiassa Tuija Vähävuoren opissa.

Jokaisella meillä tekstiilitaiteen harrastajalla on oma tyylimme, jonka tunnistamme yleensä hyvin jo ennen kuin kuulemme kenen töistä ja tuotoksista on kyse. Tilkkutöiden harrastaminen alkaa yleisimmin perinteisten peittojen tai seinävaatteiden teolla ja kehityksen sekä kokemuksen myötä luovuus pääsee yhä enemmän ja enemmän valloilleen tuottaen mitä erilaisimpia taideteoksia. Jostain syystä tekstiilitaide ei vaan ole koskaan saavuttanut samaa asemaa kuin esimerkiksi piirtäjien ja maalareiden töiden arvostus. Miksiköhän? Kuitenkin ajallisesti käytetään yleensä esimerkiksi näiden näyttävimpien tilkkutöiden tekemiseen moninkertainen määrä aikaa verrattuna maalaustaiteeseen.

Raili Widgrenkin on käyttänyt jo vuosikausien ajan töissään itsevärjättyjä kankaita, joita modernin kirjailun keinoin työstää aina vain näyttävämmin ja näyttävämmin eri materiaaleja yhdistellen. Näyttelyyn kerätyistä töistä lukuisa joukko on erilaisiin julkisiin tiloihin lahjoitettuja. Niitä näkee niin sairaaloissa, palvelutaloissa, neuvoloissa, kouluissa kuin seurakunnankin tiloissa. Raili on hyvin ymmärtänyt sen, että antaessaan saa itsekin paljon, usein enemmän kuin antaa. Kaikki hyvä tai rikkaus ei ole esineellistä, vaan jotain aivan muuta.

Avajaistilaisuudessa Raili kertoi olevansa äärettömän onnellinen siitä, että vaikka hän joutui vaikean reumaan sairastumisensa jättämään työnsä ala-asteikäisten lasten opettajana jo vuonna 1995, on hän saanut pitää terveet kädet ja silmät. Siitä kertoi myös yksi eilen kuulemistamme lauluesityksistä, jonka Raili kertoi olevan yksi hänelle rakkaimmista.

Harrastus, jota voi tehdä istuallaan on ollut kaikkina näinä vuosina suuri rikkaus. Sitä on ollut myös aviomies Jyrki, joka on jaksanut ja viitsinyt auttaa materiaalien kantamisessa edestakaisin. Välillä kaupungista mökille ja taas mökiltä kaupunkiin. Ompelukone on sentään ollut molemmissa päissä, joten sitä ei ole tarvinnut enää kankaiden ja muun materiaalin lisäksi kanniskella suuntaan ja toiseen. Samoin puolison apu on ollut enemmän kuin tarpeen lukuisten näyttelyiden pystyttämisessä.

Vaikka Jyrki Widgren nukkui vaikean sairautensa seurauksena pois keskuudestamme Lahden kaupunginsairaalan saattohoito-osastolla vasta muutama viikko sitten, oli hän omalla tavallaan läsnä eilenkin. Loppiaisaattoiltana aulaa somisti Railin upeiden töiden lisäksi kuva meille kaikille niin tutusta järjestöaktiivista, jonka auttava asenne ulottui lukuisiin yhdistyksiin ja toimintoihin Lahdessa ja kauempanakin. Kauniit valkoiset kukkaset ja lukuisat palavat kynttilät loivat juhlavaa tunnelmaa normaalisti niin arkisen hyörinän valtaamaan aikuisten, elinikäistä oppimista toteuttavien ihmisten valloittamaan tilaan.

Vasta tänään minulle paljastui päivän Etelä-Suomen Sanomista, että Raili Widgren viettää näyttelyn merkeissä myös 70-vuotismerkkipäiväänsä, 7.1.2010. Onnea siis senkin johdosta ja voimia elämään ilman pitkäaikaista elämänkumppania ja puolisoa, jota kovin monet ihmiset eilisiltanakin lämmöllä muistelivat. Värit ja kättesi työt tuokoot Sinulle ystäväni edelleen voimaa päiviisi ja elämääsi.

Näyttely on yleisölle avoinna Wellamo-opistolla, Lahden Aikuiskoulutuskeskuksessa Kirkkokatu 16,
7.-16.1.2010 arkisin kello 9.00-20.00 ja lauantaisin kello 9.00-15.00. Sunnuntaisin suljettu.

Näyttelyn makupaloja näet oheisesta luotettavasta videolinkistä. Kuvannut Kari Vähävuori. 
http://www.ess.fi/?category=3280

Suosittelen päivänvalon aikaa kaikille niille, joilla on mahdollisuus tutustua näyttelyyn silloin. Aikuiskoulutuskeskuksen suuret ikkunat mahdollistavat kauniin valaistuksen töiden väreille.

Merja Vahter

merja.vahter@lahti.fi
www.merjavahter.fi

Jätä kommentti

css.php