Uusi vuosi – uudet mahdollisuudet

vahter_merja_ruutuhuivikuva1_pienennetty_koko3.jpgUskomattomalta tuntuu, että vuosituhannen vaihtumisesta on jo kymmenen vuotta! Paljon on tapahtunut kehitystä niidenkin aikana. Tekniikka on tullut aina vaan arkisempaan käyttöön, kuten nyt esimerkiksi tämä tietotekniikan hyödyntäminen, joka mahdollistaa nopean ja vaivattoman yhteydenpidon niin työasioissa kuin vapaa-ajan ihmissuhteissakin. Sosiaalinen media tuo ihmiset ja heidän ajatuksensa päivittäiseen arkeen maantieteellisistä etäisyyksistä riippumatta. Muutamalla lauseella selviää kuulumiset, jotka voi lukea itselleen sopivana aikana.

Keskustelua on käyty siitä, onko mm. facebookin käyttäminen työaikana sopivaa. Aiemmin olisin hyvinkin herkästi pitänyt sitä haittana. Enää en ole niinkään varma, onko näin. Tiedän useita tilanteita, joissa työasioihin liittyen joku asia on ratkennut pienessä hetkessä vaikkapa facebookin kautta. Eri asia on tietysti, jos sivuille jäädään roikkumaan pidemmäksi aikaa työaikana. Useimmiten on tietysti vielä niin, ettei tietokoneen ääressä ole muutenkaan tilaisuutta päivän aikana edes käväistä, joten työasioitakin hoidetaan siksi usein myös illalla kotona. Pääasia, että tehtävät tulevat hoidetuiksi ja joustoa riittää puolin ja toisin.

Olen aiemminkin peräänkuuluttanut uutta asennoitumista nykyisen työllisyystilanteen ratkaisuihin. Siitä syystä olenkin erittäin tyytyväinen, että saimme juuri ennen joulua laitettua nimet papereihin, jolla perustimme osuuskunnan, jonka tavoite on auttaa nuorten yrittäjämäistä työllistymistä. Vastaavasti sen vaikutukselta odotetaan paljon varttuneempien ammattitaitoisten osaajien työllistymismahdollisuuksiin samassa yhteisössä. Ns. hiljaisen tiedon siirtäjinä, nuorten kannustajina, innostajina sekä opastajina on hyvä olla positiivisesti työelämään ja yrittäjyyteen suhtautuvia ihmisiä. Kynnys yrittäjyyteen on ihmisillä joskus korkea. Tällä tavoittelemme sen mataloitumista. Kirjoitan asiasta lisää heti sopivan tilaisuuden tullen. 

Samaisena iltana, jolloin kirjoitin tämän blogin edellä olevan osan, tuli TV1:ltä mielenkiintoinen keskusteluohjelma, Suomi 2009. Edellämainitsemaani osuuskuntaan liittyy myös varttuneempien osaajien arvostaminen työ- ja yrityselämässä, nuorten työelämään pääsemisen ohella. Tavoitteena on, että yhtä varttuneempaa osaajaa kohti olisi noin 3-6 nuorta.

Ohjelmassa tuli työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahosen suulla esille summa, jonka Suomessa menetämme ihmisten turhan nuorena eläkkeelle lähtemisen/joutumisen vuoksi. Se oli 21 miljardia euroa vuodessa, eli lähes puolet valtion kokonaisbudjetista. Käsittämätön summa. Tämän hetkinen virallinen eläkeikä maassamme on 63 vuotta, jonka nostamisesta 65 vuoteen on eduskunnassa tai ainakin hallituksessa keskusteltu. Käytännössä työssäoloikä jää nykyisin reippaasti alle kuudenkymmenen vuoden. Tässä on siis yksi hyvä syy, mikä puoltaa kauan pohtimaani mallia siitä, että meidän täytyisi kyetä Suomessa hyödyntämään kaikki ihmiset, joilla työintoa, tahtoa ja taitoa riittää. Ja yhtenä tärkeänä osatekijänä arvokkaan ammatillisen taidon ja tietojen siirtäminen nuorille uusille sukupolville. Moni kokemusperäinen tieto on korvaamatonta kirjatietoon verrattuna, niitäkään oppeja vähättelemättä.

Merja Vahter

merja.vahter@lahti.fi
www.merjavahter.fi

 

Jätä kommentti

css.php