Talousarvion käsittelyä ja jättivaltuustoa

vahter_merja_ruutuhuivikuva1_pienennetty_koko3.jpgTiistaiaamuna Lahden kaupunginhallituksessa jatkoimme vuoden 2010 talousarviokirjan käsittelyä. Asiantuntijakuulemiset oli hoidettu maanantaina, jolloin kuulimme muutamaa kymmentä eri toimialan asiantuntijaa. Keskenämme työskentely jatkui siitä mihin maanantai-iltana kaupungintalolta poistuessamme jäimme. Alku sujuvuuden osalta vaikutti lupaavalta, mutta ei aikaakaan, kun jo jumiuduimme lukujen ja tekstin syövereihin. Se kuuluu tosin asiaan.

Päivän mittaan nousivat esiin samat luvut ja kipupisteet kuin edellisenäkin päivänä. Uusia nostojakin tuli esiin. Eri puolueiden toiveiden tynnyrit ovat kovin eri suuruisia. Joissakin kohdin saamme tuskaa lievennettyä pienillä vastaantuloilla. Joillakin kohdin tiedämme jokainen, että ei ole olemassa käytettävissä sellaista rahamäärää millä saisimme kaikki tyytyväisiksi ja palvelutarpeet hoidetuiksi. Vaikka tahtoa olisi lisätä kymmeniä ja satojatuhansia euroja erilaisiin kohtiin, tulee meidän samalla kyetä osoittamaan mistä se otetaan pois. Yksityiskohtia en tässä vaiheessa voi kirjoitella, sillä kaupunginhallituksensalissa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia tässä vaiheessa. Ja monessa asiassa pysyvätkin sellaisina.

Kaupungintalolta kiirehdimme viideksi Lahti-halliin messualueelle Urheilukeskukseen. Sinne kokoontui muutamasatapäinen joukko Päijät-Hämeen kuntien valtuutettuja yhteiseen kokoukseen. Mukana olivat yhdeksän kunnan edustajat, joukossa myös johtavia virkamiehiä sekä kuntayhtymien ja konserniyhtiöiden edustajia.

Saimme kuulla varsin hyviä alustuspuheenvuoroja. Asiantuntijoina kuntiemme edustuksen ulkopuolelta olivat kansanedustaja, entinen kuntaministeri Hannes Manninen, ylijohtaja Päivi Laajala valtiovarainministeriöstä, valtiosihteeri Ilkka Oksala sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä selvitysmieheksi ehdolla oleva Osmo Soininvaara. Heidän puheenvuoroissaan kuulimme olemassa olevia ja tulevia faktoja kuntatalouden tilasta sekä tulevaisuuden odotusarvoista. Tyypillinen totuus muutoksista, jotka saavat kuntapäättäjät raapimaan päätään vielä moneen kertaan on tapahtuva muutos työikäisten, lasten ja eläkeikäisten osalta.

Tässä esimerkkilukuja väestön ikärakenteen jaosta prosentteina:

vuosi        vanhuksia ja lapsia     työikäisiä
1980                 48%                   52%
2009                 51%                   49%
2020                 65%                   35%

Näiden lukujen myötä sanonta tulevan huoltosuhteen haasteista on tullut melko tutuksi. On otettava huomioon, että kaikki työikäiset eivät ole edes ns. työllisiä, vaan joukkoon mahtuu myös työttömiä. Mahdollisimman laaja maksajien pohja tullee siis olemaan yksi ainoita tapoja selvitä tulevien vuosikymmenten tarpeisiin. Nykyisten kuntien koko on tässä kuviossa siksi merkittävä osatekijä.

Alustusten jälkeen käytetyissä eri kuntien valtuutettujen puheenvuoroissa nousi esiin näkemyksiä puolesta ja vastaan. Toivoa sopii, että kukaan ei ole betonoinut kantaansa muuttumattomaksi ennen kuin olemme saaneet edes käytyä vasta käynnistyvät selvitykset läpi. Kuntalaiskuulemistakin on mielekästä järjestää. Vastuun tulevista ratkaisuista joutuvat lopulta kuitenkin kantamaan vaaleilla valitut päättäjät. Edessä tulee siis jälleen kerran olemaan tilanne, jossa kaikkia ei voi miellyttää.

merja.vahter@lahti.fi
www.merjavahter.fi

Jätä kommentti

css.php