Maalaismaisemaa ihailemassa

Pääsiäispyhien ohjelmaan sopii yleensä erinomaisen hyvin maalla käynti. Niin tänäkin vuonna.

Säätiedot lupailivat lauantaille kaunista ilmaa. Vielä aamulla ei aivan sitä saatu, mutta jo puolen päivän aikaan ilma kirkastui luvatun mukaisesti. Onneksi hoidimme aamulla tärkeän asian, talomaaleihin perehtymisen. Tämän kevään ohjelmaan kuuluu kaupunkitalomme ulkoisen ilmeen kohentaminen sekä muutamien puuosien korjauksen että uuden maalin keinoin. Värin valinta on tärkeää jo oman itsen kannalta, mutta myös siksi, että vanha lautapinnoitteinen hirsitalomme sijaitsee kaupunkikeskustan alueella omailmeisessä puutalokorttelissa. 

Saimme haettua värikartat eri merkeistä. Pyhinä niihin on aikaa hieman tutustuakin. Uskon, että toiveemme ainakin mieheni kanssa osuvat yhteen. Seuraava vaikuttaja on kaupungin tekninen virasto, jolle väriehdotus tulee toimittaa hyväksyttäväksi ennen maalauksen aloittamista. Toivottavaa on luonnollisesti, että väri viehättää myös naapureidemme silmää ja edesauttaa alueemme viehättävää ilmettä.

No, sinne maaseudulle sitten suuntasimme, kuten haaveemme oli. Matkalla ihailin Hämeen monipuolista maisemaa. Perin suomalaista ja yleisilmeeltään rauhoittavaa. Matkalle mahtuu taajamia, peltoja, metsää ja järviä. Ja niitä suuresti ihailemiani korkeuseroja, joita ei kaikkialla Suomessakaan ole.

Metsätiellä jätimme auton tiensivuun jo hieman ennen määränpäätä, koska emme tienneet tien kunnosta ja lumitilanteesta tarkemmin. Hyvä ratkaisu jo siinäkin mielessä, että ehti enemmän aistia metsän hyvää ilmaa, rauhaa ja koskemattomuutta. Joka sinänsä oli näennäinen, koska metsänomistajat olivat kaataneet tien varrelta puita, joita sitten löytyikin juuri ennen oman alueemme alkua suuri pino. Tukkipuiden päitä kameralla kuvatessani tunsin tuoreen puun huumaavan ihanan tuoksun. Puiden päissä näkyvät vuosirenkaat ovat kuin hienoimpia taideteoksia. Niitä ei taitavinkaan maalari pysty sellaisenaan jäljittelemään.

Olen varmaankin saanut jonkinlaisen  tartunnan puiden  ihailuun hyvältä ystävältämme, Pro Puun Tonttilan Markulta. Niin kiehtovina näen kaikenmaailman puuliitokset hirsirakennuksissa. Ajan ja sääolojen muovaamat värit vanhojen hirsien pinnoissa sekä muut ihmeelliset yksityiskohdat, jotka mitä todennäköisimmin ovat olleet rakentajille aivan arkista rakentamista. Auringonvalon vaikutus muovaa pintoja kulloisenkin hetken mukaan.

Pihapiirissä ja sisällä kaikki oli siinä kunnossa, mihin ne olivat viime käynnillämme jääneet. Odotan suurella innolla kevään etenemistä ja tihentyviä reissuja maalle. Luonnon koskemattomuus ja rauha ovat jotain niin pyhää, että sitä ei millään keinotekoisilla tavoilla voi korvata. Luulen, että näin kokee myös se huuhkaja, joka poispäin kävellessämme saatteli meitä metsän siimeksessä huhuilullaan kotimatkalle.

Onkin kiva kuulla odotteleeko se meitä siellä myös seuraavalla kerralla. Yksi mielenkiinnon kohde seuraavalla reissulla on nähdä, onko minikokoiseen kasvihuoneeseen kylvämäni siemenet tuottaneet jotakin taimia, joista kasvaa kesää kohti mennessä grilliruokien oheen noudettaviksi kevyemmiksi herkuiksi.

www.merjavahter.fi

Jätä kommentti

css.php